Ritvan langat – käsityötarina, joka saa jatkoa
Kirppuun saapui syksyllä kymmeniä jätesäkkejä ja laatikoita täynnä lankaa. Väriltään melkein koko sateenkaari, materiaaleja villasta puuvillaan. Säkkien mukana tuli käsin kirjoitettu kirje, ja sen luettuamme langat eivät olleet enää pelkkiä lankoja.

Äitini käsityötarina
Kirjeen kirjoitti Anna-Leena, jonka äidin kodista materiaalit tulevat. Saimme luvan jakaa sen tässä sellaisenaan.
Nämä käsityömateriaalit – langat, kankaat ja käsityökirjat – ovat 85-vuotiaan äitini Ritvan kotoa, jonne hän oli vuosikymmenten ajan kerännyt niitä. Innostus käsitöihin on kulkenut suvussa pitkään, ja äidinäitini, Aino, ompeli aikoinaan Nilsiässä kyläläisille ja sukulaisille vaatteita. Myös äitini sisarukset olivat taitavia käsitöissä. Lapsuuteni vaatteet olivat pitkään äitini ompelemia, ja näistäkin Kässä Kirpussa olevista kankaista löytyi itselleni tuttuja kuoseja 70-, 80- ja 90-luvuilta.
Äitini haave oli sairaalatyönsä ohella perustaa oma lanka- ja kangaskauppa Helsinkiin, jossa hän olisi myynyt myös valmistamiaan lastenvaatteita ja -neuleita. Tämä haave ei jostain syystä toteutunut, mutta äiti toteutti sitä myymällä tuotteitaan mm. Naisten joulumessuilla, Vanhan ylioppilastalon joulumyyjäisissä, Tuomaan markkinoilla ja Kauppatorilla Helsingissä. Äidin tavaramerkkeinä olivat silkkimyssyt, mansikka- ja mustikkamyssyt sekä laadukkaista langoista valmistetut vauvantossut, villasukat ja kaulahuivit. Omilla ja ystävieni lapsilla on lähes kaikilla ollut vauvoina äitini neulomat silkkimyssyt.
Neule kulki äidillä mukana kaikkialle; ratikallakin kulkiessaan äiti ei malttanut olla neulomatta. Vaikean muistisairauden myötä neulominen on jäänyt, mutta olen vienyt äidin hoivakodin huoneen hyllyille lankakoreja ja päättelemättömiä neuleita; ajattelen, että niiden kautta äiti voi muistaa oman kodin, johon olennaisesti kuuluivat lankaröykkiöt ja kangaskasat. Äiti kertoo vieläkin usein minulle, kuinka hän on suunnitellut uusia käsitöitä ja neulemalleja – muistisairauskaan ei ole vienyt rakasta harrastusta ja elämäntapaa.
Nyt toivon, että äidin aarteet jatkavat elämää ja löytävät uusia koteja tuoden monia ilon hetkiä!
♡ Anna-Leena

Haave lanka- ja kangaskaupasta
Yksi kirjeen lause jäi meille mieleen: Ritvan haave omasta lanka- ja kangaskaupasta. Haave ei toteutunut, mutta Ritva myi neuleitaan joulumyyjäisissä, markkinoilla ja Kauppatorilla. Nyt hänen lankansa päätyvät käsityömateriaalien kirpputorille ja sieltä uusiin koteihin, juuri ennen joulua. Se tuntuu meistä aika kauniilta.

Vanhoista kuvista näkee, millaisia töitä langoista syntyi: pastellinsävyisiä vauvantossuja rivissä myyntipöydällä, valkoisia virkattuja hattuja ja raidallisia villasukkia puikoilla.

Mitä langoista voisi tehdä?
Lankoja on niin paljon, että taivas on rajana. Muutama ajatus:
- Villasukat joululahjaksi, Ritvan tapaan.
- Vauvantossut ja myssyt. Pieniin töihin riittää yksi tai kaksi kerää.
- Lasten vaatteet: pipot, lapaset ja villapaidat.
- Sisustukseen tyynynpäällisiä, isoäidinneliöpeitto tai raitamatto.
- Jämälangoista lapaset. Niihin saat Kirpusta pian oman ohjeen.
Langat kauppaan Joulun villalankaviikolla
Lajittelemme ja kuvaamme Ritvan lankoja parhaillaan. Osa tulee kauppaan Joulun villalankaviikolla, josta kerromme lisää lähempänä.
Jos haluat tietää ensimmäisten joukossa, kun langat ovat kaupassa, liity Kirppukirjeen tilaajaksi.
Kiitos, Anna-Leena, että saamme jatkaa äitisi tarinaa. Jokaisella aarteella on tarina, joka voi jatkua.
– Sofia